Huijaussoitot ja tekstiviestit: yleisimmät tavat ja varoitusmerkit
Huijarit esiintyvät puhelimessa ja viesteissä luotettavina tahoina ja yrittävät saada sinut toimimaan nopeasti. Kun tunnistat tavallisimmat keinot, on helpompi pysähtyä ajoissa.
Yleisiä huijaussoittoja
Traficom mainitsee tavallisimpina huijauspuheluina muun muassa nämä:
- Tekninen tuki: soittaja väittää laitteessasi olevan vian tai viruksen ja pyytää asentamaan etäyhteysohjelman.
- Pankkihuijaus: soittaja esiintyy pankin työntekijänä ja yrittää saada tunnuksesi tai saada sinut hyväksymään tapahtuman.
- Viranomaiseksi tekeytyminen: soittaja väittää olevansa esimerkiksi poliisista, Traficomista tai Verohallinnosta.
- Teleyritykseksi tekeytyminen sekä huijaukset, jotka liittyvät pakettitoimituksiin tai verkko-ostoksiin.
Traficomin mukaan liikkeellä on myös sijoitus-, romanssi-, toimitusjohtaja-, kiristys- ja kryptohuijauksia, ja yhteyttä voidaan ottaa puhelun lisäksi esimerkiksi WhatsAppissa, Teamsissa tai sosiaalisessa mediassa.
Varoitusmerkit
- Yhteydenotto tulee odottamatta.
- Soittaja pitää kiirettä, uhkailee tai pelottelee.
- Sinulta pyydetään pankkitunnuksia, vahvistuskoodeja, kortin tietoja tai henkilötietoja.
- Sinua pyydetään asentamaan ohjelma tai antamaan etäyhteys laitteeseen.
- Sinua pyydetään maksamaan tai siirtämään rahaa.
Yksikin merkki riittää syyksi lopettaa puhelu ja tarkistaa asia itse virallista kanavaa pitkin.
Pankki tai viranomainen ei kysy tunnuksiasi
Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan pankit ja viranomaiset eivät koskaan pyydä tunnuksiasi. Aito pankkiasia ei myöskään ole niin kiireellinen, ettei siihen voisi palata myöhemmin. Finanssiala ry muistuttaa samasta: verkkopankkitunnuksia ei pidä antaa kenellekään puhelimessa, sähköpostilla tai tekstiviestillä.
Huijarit ovat soittaneet myös Kyberturvallisuuskeskuksen nimissä. Kyberturvallisuuskeskus kertoo, ettei se koskaan pyydä pankkitunnuksia, pyydä asentamaan etäyhteysohjelmaa tai kerää puhelimia.
Huijaustekstiviestit
Huijausviesti voi tulla tavallisesta puhelinnumerosta ja käyttää tutun yrityksen nimeä. Kyberturvallisuuskeskus on kertonut esimerkiksi S-Pankin nimissä lähetetyistä viesteistä, joissa oli linkki väärennetylle sivulle. Liikkeellä on ollut myös viestejä, joissa vaaditaan maksamaan muka maksamaton sakko. Traficom kertoo, ettei se lähetä laskuja tekstiviestillä.
Älä avaa viestin linkkiä, jos et ole varma lähettäjästä. Kirjaudu palveluun mieluummin itse kirjoittamalla osoite selaimeen tai käyttämällä palvelun omaa sovellusta.
Näin ilmoitat huijauksesta
- Kyberturvallisuuskeskus: ilmoita huijauspuheluista ja -viesteistä Kyberturvallisuuskeskuksen ilmoituslomakkeella. Ilmoitukset auttavat varoittamaan muita.
- Kirjaa ylös ainakin puhelun aika, numero, kieli, kenenä soittaja esiintyi, mitä ohjelmaa pyydettiin asentamaan ja mahdolliset menetykset.
- Poliisi: jos menetit rahaa tai tietojasi käytettiin väärin, tee rikosilmoitus.
- Numerosoitti: voit lisäksi arvioida numeron, jotta muut näkevät varoituksen. Numerosoitti ei välitä tietoja viranomaisille.
Numerosoitti ei ole viranomainen eikä voi selvittää rikoksia. Ilmoita huijauksista Kyberturvallisuuskeskukselle ja tee rikosilmoitus poliisille niiden omien ohjeiden mukaan. Hätätilanteessa soita 112.
Lähteet
- Traficom: Huijauspuhelut – tunnista huijaus ja toimi oikein
- Traficom: Huijaukset muuttuvat yhä taitavammiksi – pysähdy ennen kuin toimit (7.11.2025)
- Traficom: Älä lankea huijausviestiin! (2.10.2024)
- Kyberturvallisuuskeskus: Kyberturvallisuuskeskuksen viikkokatsaus – 3/2026
- Kyberturvallisuuskeskus: Rikolliset soittavat Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen nimissä huijauspuheluja (15.10.2025)
- Kyberturvallisuuskeskus: Kyberturvallisuuskeskuksen viikkokatsaus – 42/2026
- Kyberturvallisuuskeskus: Ilmoita meille tietoturvaloukkauksesta
- Finanssiala ry: Ei pankkitunnuksia kenellekään – huijarit vaanivat niin puhelimessa kuin sähköpostissakin (20.9.2021)
Tiedot tarkistettu .